Mökkilaiffii

25.06.2018

Juhannus tuli pitkästä aikaan vietettyä kunnolla mökillä, joka vuokrattiin neljäksi päiväksi Hirvensalmelta. Ensin ei meinannut mökkiä millään löytyä, sillä suurinosa vuokrasi vain koko viikon ajaksi eikä se taas ollut meidän porukalle mahdollista. Lähempänä Jussia löyty sitten todella kiva paikka, minne sai ottaa koiratkin mukaan eikä ajomatkaa ollut kuin reilu pari tuntia. Koirille se on aika maksimi, toinen ei jaksa olla pysähdyksistä huolimatta enempää paikoillaan ja toiselle tulee paha olo liian pitkästä ajosta.
Kummatkin kamerat tuli otettua mukaan, myös kännykkä ja läppäri, mun piti tehdä kauheasti töitä ja postauksia paikan päällä… Noh. Tavallaan onni onnettomuudessa, nettiyhteys oli tuolla niin huono että sain neljän päivän sisällä päivitettyä parisen videota instastoryyn, viestit kavereille läpi, yksi ilta sain jopa pitkän odotuksen takia katsottua yhden jaksoa SATC:ia !! :D Ihan kiva että joutui olla ilman nettiä, vaikka päivässä on paljon tunteja, ne menivät kyllä tuolla todella nopeasti.

Kuvailinkin todella vähän, kamera oli enimmäkseen koira kuvia täynnä, videota otin ihan omaksi iloksi ja siitä saikin tehtyä kivaa videota muistoksi kuin myös teille… vaikka kaikki mitä se pitää sisällään on mökki – koirat – ruoka – lepäily.

En tiedä uskoisiko musta vai ei, mutta olen ihan super mökki ihminen. Rakastin lapsena mökkeilyä ja käytiin useinkin isovanhempien itse rakentamalla mökillä Jyväskylän lähettyvillä. Rakastin mennä metsässä papan liian isoissa kumisaappaissa, poimimassa mustikoita, etsimässä sammakoita, kalastamassa, vaikka monesti piti aina taistella siitä ettei saatu kaloja pitää lemmikkeinä vaan ne olivat meidän tuleva päivällinen :D Mökkilettuja odotin aina eniten, ne maistuivat siellä aina ihan erillaisilta, siellä oli pieni verstas jossa joskus rakensin linnunpönttöjä ja ihastelin työkaluja. En tiedä miksi jopa huussi on mun mielestä tosi tunnelmallinen paikka, siinä on sitä jotain.

Ainoa mitä silloin lapsena pelkäsin ja pelkään edelleen, on vessakäynnit yöllä pimeällä ja merilevä, tällä kertaa noista ei ollut minkäänlaista huolta!

Kävelin monta kertaa päivässä koirien kanssa laiturille, maisema rauhoitti mua todella paljon. Yksi parhaista äänistä mitä tiedän, on kun vesi rauhallisesti osuu rantakiviin. Samalla yläpuolella koivuoksat osuu yhteen tuulessa ja muuten on ihan täysin hiljaista.

Olin vastuussa ruuista, ja niiden valmistamisesta. Ehdotin tätä siis itse, sillä tiesin että aikaa olisi reilusti ja saisin rauhassa kokkailla sekä leipoa. Oon myös ainoastaan kokkaamisen suhteen sellainen että haluan tehdä alusta loppuun kaiken yksin, en tiedä mikä siinä on mutta en tykkää yhtään että mua autetaan, mulla on kaikessa niin oma tapa leikkaa jopa tomaatit, että häiritsee jos joku tekee sen erilailla. Oon miettinyt monesti mistähän tämä oikeasti johtuu…

Pojat kalassa, ei napannut mutta onneksi lohi oli jo jääkaapissa :D

Sampan sisko Anna oli mukana, meitä siis lähti neljä tähän reissuun, minä, Samppa, Janne ja Anna. Meidän koirien lisäksi Annan koira myös mukana tassuttelemassa.